Keskustan kansanedustaja ja entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska arvostelee puolueensa epäselvää linjaa oppositiossa.

Toimituksen kannatusmittauksessa keskustan kannatus laski 12,6 prosenttiin, ja vasemmistoliitto on lähes tasoissa.

Ovaskan mukaan keskustan on linjattava ensi kevään eduskuntavaaleihin selkeämmin kuin 2023, jolloin puolue jätti hallitustunnustelijalle tyhjän paperin.

Ovaska painottaa, että maltilliset puolueet jauhautuvat laitojen väliin kaikkialla Euroopassa.

Keskustan pitäisi päästä irti kompromissipuolueen kahleista, ajattelee puolueen kansanedustaja ja entinen puoluesihteeri Jouni Ovaska . toimituksen viime viikon kannatusmittauksessa keskustan kannatus laski lähes prosenttiyksikön verran.

– Nykyiseen 12,6 prosentin kannatukseen ei voi, eikä pidä olla tyytyväinen, Ovaska sanoo.

Oppositioon jääminen ei ole kääntänyt keskustan kannatusta toivottuun kasvuun. Vasemmistoliitto on jo käytännössä rinnalla ja jos sama kehityssuunta jatkuu, se menee pian keskustan ohi.

– Miksi oppositiossa ei ole tarpeeksi onnistuttu johtuu siitä, että keskustan linja on jäänyt liian monelle epäselväksi, Ovaska sanoo suoraan.

Hän lisää, että vasemmistoliiton ja perussuomalaisten vahvistuminen kielii siitä, miksi keskustalla on nyt niin hankalaa.

– Aika on todella vaikea keskustalaiselle puolueelle. Näin se on meillä ja muualla Euroopassa. Maltilliset jauhautuvat laitojen väliin, Ovaska kuvailee.

Puolen vuoden päästä käytävien eduskuntavaalien alla on kiihtynyt keskustelu blokkivaaleista. Vastakkain olisivat siis porvaripuolueet ja punavihreät puolueet. Keskusta on perinteisesti määritelty tukevasti porvarileiriin, mutta edellinen, pääministeri Sanna Marinin (sd) hallitus muutti monen käsityksiä keskustan asemoitumisesta.

– Tässä vaiheessa keskustalaisten haavat ovat jo arpeutuneet, mutta oppina oli, ettei samaan pohjaan voi enää palata, Ovaska laskee.

Irrottautuminen punavihreästä leimasta kesti vuoden 2023 vaalien jälkeen kauan.

– Ja pohdinta siitä, jäikö keskusta punakoneen jalkoihin?