TUOREIMMAT Sunnuntai 18.10.2026 · Helsinki · Tuoreimmat uutiset 24h
Etusivu › Ulkomaat
Ulkomaat · Rakennukset

Turun tuomiokirkon kattomaalaus on niin arvokas, että sen äärellä työskennellään 20 metrin korkeudessa ilman kypärää

Suomen tiettävästi ensimmäinen freskotekniikalla tehty kattomaalaus on vaatinut poikkeuksellisia ratkaisuja.

Turun tuomiokirkon kattomaalaus on niin arvokas, että sen äärellä työskennellään 20 metrin korkeudessa ilman kypärää
Kuva: AMNZ Kuvatoimitus / Ulkomaat

Turun tuomiokirkon keväällä alkanut peruskorjaus on poikkeuksellinen työmaa, joka vaatii myös poikkeuksellisia ratkaisuja.

Alttarin yläpuolella lähes 20 metrin korkeudessa sijaitsevan kattofreskon puhdistajat työskentelevät ilman kypärää, ettei arvokas teos vahingoitu kypärällä kolhimisesta.

Muualla työmaalla liikkuessa työntekijöiden ja vierailijoiden on puettava päälle asianmukaiset turvallisuusvälineet, joihin myös kypärä kuuluu.

Pääurakoitsijan vastaava työnjohtaja Jussi Hernberg NCC:ltä toteaa, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun vastaavaan ratkaisuun on hänen urallaan päädytty. Turvallisuus on Hernbergin mukaan kuitenkin huomioitu.

– Siitä on tehty turvallisuussuunnitelma urakoitsijoiden kanssa. Kun tehdään varsinaista työtä freskojen läheisyydessä, se tehdään ilman kypärää, mutta heti kun työnteko loppuu, kypärä laitetaan takaisin päähän, jotta liikkuminen on turvallista, Hernberg kertoo.

Korkeuksissa oleva kattofresko on taidemaalari Robert Wilhelm Ekmanin taidonnäyte 1850-luvulta. Maalaus on tiettävästi Suomen ensimmäinen freskotekniikalla toteutettu teos.

Teos on konservaattori Elina Järvelän mukaan toiminut myöhemmin innoittajana myös muille suomalaisille freskomaalauksille.

Videolla Järvelä esittelee tuomiokirkon katossa komeilevaa freskomaalausta.

Konservoinnissa edetään vaiheittain. Pinnat on kuivapuhdistettu luonnonlateksisienillä, mutta pinttyneempi lika vaatii täydentävää märkäpuhdistusta erityisesti vaaleilla alueilla.

– Olemme niin korkealla, että olisi hyvä saada vaaleat valoalueet nousemaan esiin, jotta ne erottuisivat paremmin lattialta katsottuna, Järvelä kertoo.

Tuomiokirkon pääkuorin freskoa on käsitelty aiemmin 1920- ja 1970-luvuilla tehdyissä konservointitöissä.

Järvelän mukaan teoksen enkelihahmot ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä, mutta siniset tausta-alueet ovat kärsineet aiempien korjausten jäljistä. Vanhat paikkamaalaukset ovat ajan myötä alkaneet muuttua ja erottua epämääräisinä läiskinä.

Kirkon korkeus näkyy myös telineiden mittakaavassa. Turun tuomiokirkon seurakuntakuorin osassa telineet kohosivat parhaimmillaan noin 24 metrin korkeuteen – korkeammalle kuin moni kerrostalo.

– Telineiden osat joudutaan käytännössä kantamaan kirkkoon käsin. Asennuksissa täytyy olla tarkkana, kun mennään muutamien senttien päähän herkistä pinnoista, vastaava työnjohtaja Jussi Hernberg kertoo.

Etusivu › Toimitus