Huhtikuussa 2025 Marko Suksen elämä mullistui, kun Poppamiehen koko osakekanta myytiin Saarioiselle.

Suksi, 49, on yhä yrityksen kasvot. Miltä se tuntuu, kun ei enää ole omistaja?

– Se oli ehkä ainoa asia, jonka kanssa en kipuillut, Suksi tokaisee.

– Edelleen ihmiset – niin kaverit kuin muutkin – puhuttelevat minua poppamiehenä.

Yhtiön strategiakokouksissa alettiin väläytellä yrityskaupan mahdollisuutta jo noin neljä vuotta sitten. Syitä kauppaan oli monia, mutta tärkeimmäksi nousi tuotekategorioiden laajentaminen. Poppamiehestä haluttiin rakentaa kokonaisvaltaisempaa ruokabrändiä, Suksi selittää.

Uuden kasvun mahdollistava investointi olisi ollut pienyritykselle suuri.

– Meidän olisi pitänyt investoida valmistustekniikkaan, jossa pystyttäisiin itse tehdä ruokatuotteita.

Valmisruoan kokeiluja oli tehty aiemmin yhteisprojekteina muiden brändien kanssa, mutta suunnitelmissa oli tällöin otettava huomioon kahden yhtiön tavoitteet.

– Kun lähestyn 50 vuoden ikää, niin huomaan, etten halua hakea yhtiön seuraavaan kasvuloikkaan uusia sijoittajia, joille joutuisi antamaan osuuksia.

– Päädyttiin miettimään, löytyisikö meille koti, joka jakaisi strategiset tavoitteemme.

Suksi mietti kaupassa myös perhettään. Kun hän ensimmäisen kerran kertoi lähipiirilleen yrityskaupan mahdollisuudesta, oli vaimo ilahtunut. Vaikka taloudellisia haasteita ei ollut, soisivat kaupat erilaista vapautta. Aikaa löytyisi myös kodille.

– Olen varmasti ollut poissaolevankin tuntuinen, kun olen miettinyt työjuttuja ja viikonloppuisinkin piirrellyt ruokapöydässä tuotestrategiaa.

Ja näin myös kävi, vaikka Suksi tekee yhä enemmän töitä kuin yhdeksästä viiteen mahtuisi. Haastattelua edeltävänäkin viikonloppuna hän on tehnyt koko sunnuntain töitä.

Nyt mielestä on vapautunut kaistaa, eivätkä yrittäjän murheet pyöri taka-alalla jatkuvasti.