Euroalueen suurvalloista Ranska ajautuu yhä vakavampaan julkisen talouden velkakurimukseen, mutta presidentinvaalikampanjoissa puhutaan jopa eläkeiän osittaisesta laskusta 60 vuoteen.

Julkisen talouden kriisin lisäksi maa on ajautunut viikkoja kestäneiden opiskelijaprotestien keskelle, ja lauantaina Ranska julistettiin korkeimpaan valmiustilaan eri puolilla maata järjestettävien suurten mielenosoitusten vuoksi.

Protesteihin osallistuu muun muassa presidentti Emmanuel Macronin talouspolitiikkaa vastustavan keltaliiviliikkeen kannattajia, opiskelijoita ja ammattiliittoja. Polttoaineen hinta raivostuttaa autoilijoita.

Ranskan alijäämä on ollut yli viisi prosenttia BKT:sta kolme vuotta peräkkäin, ja verrokkimaista vain Yhdysvaltojen alijäämä, kuusi prosenttia, on Ranskaa suurempi.

Vertailun vuoksi Suomessa alijäämän valtiovarainministeriö ennusti heikentyvän 4,2 prosenttiin suhteessa BKT:hen tänä vuonna.

Aiemmin vakaana taloutena pidetty Ranska maksaa nyt lainoistaan enemmän kuin entiset kriisimaat Kreikka ja Italia. Euroopan keskuspankin asema on toisaalta nykyisin rahoitusvakauden takaajana paljon vahvempi kuin Kreikan velkakriisin aikaan.

Ranskan valtionvelkojen kova myyntiaalto on nostanut kymmenvuotisten lainojen korot lähes 5 prosenttiin, korkeimmilleen lähes 25 vuoteen. Se lisää huolia Ranskan velkataakan kestävyydestä: velka vastaa jo noin 120:tä prosenttia suhteessa maan bruttokansantuotteeseen.

Suomen julkisyhteisöjen velkasuhde on kivunnut 90,3 prosenttiin, ja hallitus ajaa rajua sopeuttamista velkaantumisen taittamiseksi.

Jotkut suursijoittajat ovat varoittaneet , että julkisen talouden näkymät voivat heikentyä entisestään. Ranskalaispoliitikot kiistelevät parhaillaan hallituksen budjettiluonnokseen sisältyvistä 54 miljardin euron säästötoimista, mutta samalla pyrkivät kosiskelemaan äänestäjiä huhtikuussa pidettävien presidentinvaalien takia.

– Kyse ei ole pelkästään Ranskan asiasta, talouden nobelisti Paul Krugman kirjoitti lokakuussa.

– Ranskan euroalueen jäsenyys luo pohjan räjähdysmäiselle velkakriisille – ja tällainen kriisi voisi olla tuhoisa Euroopan yhtenäisyydelle.

Maan velkakriisin keskellä mielipidekyselyjä johtava äärioikeistolainen Marine Le Pen lupaa laskea eläkeikää osittain jopa 60 vuoteen, minkä hintalappu olisi peräti yhdeksän miljardia euroa vuodessa. Aloite tosin koskee vain niitä työntekijöitä, jotka ovat aloittaneet työuransa varhain eli ennen 20 ikävuotta. Yleistäkin eläkeikää Le Pen ajaa takaisin 62 vuoteen.

Suomessa puhutaan tulevaisuuden eläkeikien nostamisesta 70 vuoteen ja ylikin keinona tasapainottaa julkisten menojen rahoitus.

Krugman huomautti edellä mainittujen talousongelmien lisäksi maan ikääntyvästä väestöstä ja siitä, että Ranska erottuu muista taloudellisissa vaikeuksissa kamppailevista maista yhdellä keskeisellä tavalla. Se ei ota vakavissaan eläkeuudistusta. Ranskan virallinen eläkeikä on vain 62 vuotta ja 9 kuukautta. Eläketurvakeskuksen mukaan se on EU-maiden alhaisin.